Third Image

Third Image





Fifth image

Fifth image

First slide

First slide
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sewing. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sewing. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Pojagi - verho, joka herää henkiin valosta ja valossa


... mutta on myös varsinaisen hankala kuvattava minun kamerataidoillani ja -välineilläni, argh :-).
 
Inspiraatio ja ohje korealaisen verhon, pojagin tekemiseen löytyi tanskalaisesta sivustolta Alt.dk (tanskalaisen naistenlehden Alt for damerne kotisivu, sama kustantaja julkaisee mm. Boligliv:iä ja Hendes Verden -lehteä ja sivustolla onkin sekä sisustusjuttuja että neulonta- ja virkkausohjeita kyseisistä lehdistä). 

Perinteisesti pojageja on ommeltu käsin, mutta itse käytin ompelukonetta, kuten Alt.dk-sivuston ohjeessakin. Verhon kankaat ovat erilaisia pellavakankaan jämäpaloja ja puhkikuluneista tyynynpäällisistä talteen leikattuja ehjiä osia. Luulenpa, että tästä lähtee taas uusi käsityöinnostus ja -rakkaus liikkeelle :-). Kankaanpaloja, vanhoja lakanoita jne kotoa kyllä löytyy useampaankin verhoon ja josko kädenjälki myös toiston myötä kehittyisi siistimmäksi. Toisaalta tykkään myös siitä, että verho ei ole niin symmetrinen. 

Jos oikein olen huomannut, niin tilkkutyöt tuntuvat muutoinkin taas trendaavan eri puolilla maailmaa ainakin Pinterestin perusteella. Muodin puolellahan on myös viime aikoina näkynyt mm. tikkitakkeja, osa myös vanhoista tilkkutäkeistä ommeltuja, kuten mm. nämä tanskalaisen tekstiilisuunnitteiljan Line Sander Johansenin kauniit takit ja liivit sekä torontolaisen Rebecca Caulfordin tilkkutakit ja virkatuista vintagepeitoista tehdyt kertakaikkisen huikeat puserot ja jakut.

Jos puolestaan haluaa nähdä todella taidokkaasti tehtyjä pojagi-verhoja (ja muitakin tilkkutöitä) niin kannattaa tutustua mm. losangelelilaisen tekstiilitaiteiljan Adam Poguen töihin. Instagram-tili löytyy täällä.


keskiviikko 10. maaliskuuta 2021

Viikonloppuna viimeisteltyä



- 2 x pyöreä tyyny Novitan Isoveli-langasta (sininen) ja Camarosen Lamauldista (nelivärinen versio). Ohje on Erika Knightin kirjasta Värikkäät silmukat. Tein näihin myös sisustyynyt itse käyttämättömästä vierastyynystä ja vanhoista kankaanjämistä. Senttiä paria isommat sisustyynyt tosin olisivat voineet olla halkaisijoiltaan, mutta kelpaavat kyllä miulle näinkin. Ja tuota ympyrän alun ja lopun yhdistämistä neuletyössä en vielä oikein siististi osannut tehdä, silmukoinniksi sitä kait kutsutaan. Toiv. toisen kerran sujuu jo paremmin :-).

Taas yksi virkattu pussukka sateenkaaren väreissä Novitan Nalle-langasta ja muutama sävy taitaa olla Novitan Muumitaloa (tähän pussukkaan/laukkuun saattaa vielä tulla olkahihna ja vuorikin puuttuu).

Ja mitähän sitä sitten seuraavaksi keksisi kokeilla?




keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Work in progress - Työn alla




There is something wonderful in Japanese textiles, in simplicity, and all the attention to detail. Inspired by them and Sashiko stitching I made this simple little pouch with left over linens and linen yarn combined to hemp yarn. This is also a continuation of my "project" to find new ways to combine tapestry crochet with other materials and other crochet stitches - and also an attempt to create more meaning into each piece I make. For some reason this piece makes me want to jump out of joy (and I may have jumped a few times, better admit the truth ;-)). There is just something wonderful in linen and combining it with some hand stitching. Perhaps it is also the way decorative stitching shows where the hand has left its trace or is it just my sometimes poetic soul that likes to explain the attraction that way ;-).  

Olen pitkään ihaillut japanilaisia tekstiilejä, yksinkertaista kauneutta niissä ja mietittyjä yksityiskohtia. Niistä inspiroituneena olen viimeistelemässä tällaista pientä pussukkaa, joka on tehty jämäpellavista ja pellavalangan ja hamppulangan yhdistelmästä. Pussukan kumpikin puoli on samanlainen. Tämä on myös jatkoa "projektille", jota parhaillaan työstän, eli yritän löytää uusia tapoja yhdistää kirjovirkkausta muihin materiaaleihin tai virkkaussilmukoihin - ja samalla haluan luoda lisää merkitystä sekä mietittyjä yksityiskohtia jokaiseen työhön, jonka teen. Jostain syystä tässä on omaan silmään jotain niin kaunista, että tekee mieli pomppia ilosta (ja voi olla, että olen muutaman kerran pomppinutkin, parempi olla vaan rehellinen ;-)). Ehkäpä se on tämä pellavan ja kirjonnan yhdistelmä ja tapa, miten kirjonta selkeästi näyttää käden jäljen, vai onko se vain oma välillä runollinen sieluni, joka haluaa selittää tämän tämän hetkisen ihastukseni siten ;-). Silmiin sattui sopivasti myös tämä aamuna teemaan hyvin liittyen tämä artikkeli kauneudesta Hidasta elämää -sivustolta.


Here is also the rug called Havu/Twig which I have shown on Instagram but not here on the blog, made with Kaupunkilanka t-shirt yarn. Last weekend the light was just so good that I took this shot of my workspace - and I think the pattern on the rug looks really nice from this angle. I am now finally in the process of writing down this crochet pattern as soon as the teddy bear project below is ready for publishing.

Viikonloppuna valo oli myös niin hyvä, että nappasin kuvan omasta työtilastani ja eritoten tästä matosta nimeltä Havu, jonka viime syksynä näytinkin Instagramissa, mutta en täällä. Matto on virkattu Kaupunkilangan trikookuteesta. Kuvio oli ollut mielessä itämässä jo pidempään ja sitten onnekseni Prismassa kerran asioidessa sattui silmään tämä eläväpintainen koivunkaarnaa muistuttava kude ja tuntui, että nyt on kuvio löytänyt kuteensa ;-). Olen vihdoin myös tekemässä tästä matosta ohjetta toisen kuvion kanssa samaan ohjeeseen laitettavaksi, ja pääsen toivottavasti ohjeen viimeistelemään kun alla olevan nallen ohje on tarkistusten jälkeen valmis julkaistavaksi. 



Teddy bear family has also got a new member, needed to check the pattern and take photos for the instruction and here is the result. I also tested some other yarns than before - Sandnes Mandarin Petit (dark brown), Schachenmayr Catania (dark purple) and Rowan Purelife. The pattern for crocheting these creatures, called "Coco and Hugo", is now ready in English for testing if someone is interested. I will put a post on Instagram about the pattern today in the evening so you can leave a comment here in case you are interested to give this project a try. 

Nalleperhe on myös ohjeen teon myötä saanut uuden jäsenen. Testasin tässä myös eri lankoja kuin aiemmissa, eli käytin tällä kertaa Sandnes Mandarin Petit -lankaa (tumman ruskea) ja Schachenmayrin Cataniaa sekä Rowanin Purelife -lankaa kirjovirkattuun kehoon. Ohje näiden virkkaamiseen on nyt valmis englanniksi ja kaipaa vain halukkaita testaajia, laitan tänään illalla tästä Instagramiin postauksen, ja sinnekin voi jättää kommenttia, jos ohje sattuisi kiinnostamaan. 

Have a great rest of the week! / Mukavaa viikon jatkoa toivotellen,

Pirjo

tiistai 17. toukokuuta 2016

Kestohedelmäpusseja eli pieni askel muovittomampaan elämään - Bento bags and reducing plastic in small steps




Joitain vuosia sitten ompelin vanhasta verhosta kestohedelmäpusseja vähentääkseni edes hieman muovin kantamista kotiin kaupasta. Ne sitten ajan myötä hajosivat ja uusien tekeminen jäi. Tänä keväänä ompelin uuden erän ja hain idean yksinkertaisesta ja kauniista japanilaisesta estetiikasta. Näitä kait kutsutaan ainakin nimellä "bento bag" eli lounaspussi ja jonkun toisenkin nimen näille löysin, mutta tätä kirjoittaessa en sitä enää löydäkään mistään. Ompelin pussit jämäpalasta tällä ohjeella, koko oli noin 30 x 90 cm. Silitin ensin käänteet, ompelin ne ja sen jälkeen tarvitaankin vain kaksi lyhyttä saumaa ja pussi on käyttövalmis. Tarratkin tuntuvat pysyvän ihan mukavasti näissä kiinni ja pussit on helppo huuhtaista ja kuivuvat tunnissa. Olen huomannut, että tällaiset pienet asiat, itse tehdyt ja ympäristölle lempeämmät tuovat paljon iloa omaan arkeen.

Some years ago I sewed fruit and veggie bags of and old curtain in order to reduce at least some of the plastic coming home from supermarket. They were used to the end of their life-cycle and plastic bags came back in use. This Spring I got the idea to combine simple and beautiful Japanese aesthetics and an old leftover fabric and sewed new bags. I used this tutorial for sewing and the piece of fabric I used was 30 x 90 cm. They seem to work very well so far and these kind of small things, self made and gentler for environment, bring such a pleasure to everyday life. 


Tein myös yhden pussin pellavasta kuvassa yllä (ja samat Abate Fetelit ;-)) . Siinä on myös kulmat otettu sisään pohjan muodon vuoksi. Näitä kait paljon käytetään ulkomailla tällä hetkellä esim. neulontaprojektien säilyttämiseen Ambatalian valmistamana ja neulojat Suomessa kenties tuntevat Fringe Supply Co:n, jolla on näitä myynnissä.  Haluaisin toki tukea Ambataliaa, mutta tässä tapauksessa pellavaa on omassa kaapissa ja on varmaan kaikkinensa parempi tehdä itse omaan käyttöön, kun tilata Jenkeistä asti. Tämä Ambatalian lyhyt video japanilaisesta taittelun taiteesta, furoshikista, on muuten myös kiva ja tykkäsin kovasti Woolfulin podcastista viime vuonna. 

I also sewed one version of linen with corners sewed in. If I have understood these linen versions are used at least in USA as project bags by knitters, are made by a lovely company called Ambatalia and for example Fringe Supply sells them. Here comes the hard part, as much as I would have liked to support Ambatalia, the fact is that I had old linen at home and it is probably not very environmental friendly to order things so faraway from Finland. Hope I can support their work otherwise then. This short video by Ambatalia on the Japanese art of folding is very pleasant and I really enjoyed Molly de Vries podcast in Woolful last year.   


Ja kuten aina, variaatioita alkaa tulemaan useampia ja virkkasin jämäkuteista napakan version, koska muoto oli minusta kaunis. Silloin kun pussille ei ole käyttöä, menee se myös pieneen tilaan kaappiin, koska pussin voi taittaa. Pussi on tarkoituksella kovinkin rouhean näköinen ja kuteessakin oli paljon paksuuseroa. Reunat voisi toki siistiä vaikka ketjusilmukoilla tai kiinteillä silmukoilla, mutta tykkään tästä tällaisenaan.

One idea usually leads to several variations and I ended up crocheting one version as well. The form of the bag was very beautiful to my eye. This bag looks rustic on purpose, there are lot of difference in the thickness of materials, but I like it this way. And it is easy to storage when not in use because it can be folded. 


Samaan teemaan liittyen luennassa on ollut tämä Erin Boylen alkuvuodesta ilmestynyt kirja Simple Matters, joka löytyi mukavasti myös kirjaston kautta lainaan. Erin Boyle on pitkään pitänyt blogia Reading my tea leaves  yksinkertaisesta ja kestävästä elämäntyylistä. Moni asia kirjassa oli tuttua, osa vinkeistä ei sovi Suomen olosuhteisiin ja kansainvälisesti vertailtaessa kierrätämme kait varsin hyvin. Kirja on enemmän ensimmäistä/ensimmäisiä omia koteja perustaville, mutta inspiroiduin kirjan perusideasta; kestävien materiaalien käytöstä kotona ja vain niiden tavaroiden pitämisestä elämässä mukana, jotka tuovat iloa tai tekevät kovaa työtä puolestamme arjessa. Eli samaa mitä Marie Kondonkin ajattelussa ja mm. tapettien suunnittelija William Morriskin totesi 1800-luvulla "Have nothing in your houses that you do not know to be useful, or believe to be beautiful". Enemmän tämä on elämäntyylikirja ja kaiken nykyajan visuaalisen tykityksen keskellä ihanan rauhallinen kuvineen. Lempeää elämää ympäristön ja oman itsen näkökulmasta ja tätä oli mukava iltaisin selailla ja lueskella. Samalla löysin nämä Bee's Wrapit, joita tekisi mieli tilata kokeiluun, vaikka ruuan jämät saa lasiastioihin säilöttyä muutenkin ilman muovia, mutta luulen että näissä on sitä "ilofaktoria" paljon mukana. Näitä liinoja saa onneksi mukavasti suomalaisesta verkkokaupastakin.  

I have also been enjoying this book Simple Matters by Erin Boyle who is also known for her beautiful blog Reading my tea leaves and writes about slow, simple and sustainable living. Use of natural materials, and simple calming pictures with only a few items are lovely to look at in this world of visual overload. I thought that otherwise this book is maybe more useful for those who are starting their first/firsts home and some of the advice doesn't work in our living conditions. Here in Finland we recycle quite a lot already, but I loved the basic idea and thoughts in the book and it was very pleasant reading in the evenings. Through her blog I also found these Bee's Wraps and I am considering to order them at some point from a Finnish web shop and test. In the meanwhile glass jars and plates work as well. 

Pirjo