Tämä on nimittäin neljäs kesä peräkkäin, kun on jokin uusi matto syntynyt. On näitä tosin syntynyt muinakin vuodenaikoina, mutta kesäisin näitä on jotenkin kivoin virkata pitkinä valoisina iltoina. Tämä matto syntyi jämäkuteista ja mallina on oma neliömatto. Aikomuksena on jatkaa mattoa vielä valkoisella kuteella isommaksi, jos jostain löydän samaa sävyä olevaa kudetta. Jälkikäteen on myös helppo todeta, että olisi pitänyt tehdä raidoitus toisella tavalla eli mustista raidoista yhtä paksut valkoisten kanssa, mutta mattoa aloittaessa en tiennyt miten pitkälle musta kude riittää. Pääsin nimittäin mustan kuteen kanssa leikkimään enemmänkin, koska kude oli paljon valkoista kudetta ohuempaa ja virkkasin välillä mustaa kudetta kaksinkerroin ja välillä leikkelin toisesta kerästä ohutta nauhaa kudetta paksuntamaan.
Mutta tässä matossa on parasta omasta mielestä se, että keksin laittaa nuo kellotupsut kulmiin. Laitetaanpa tämä tänne siksi esille, jos jollekin tästä ideanpoikasesta olisi myös iloa. Miusta reunusten virkkaaminen on aina ollut yhtä tuskaa silloin kun virkkaa omasta päästä, koska silmukkamäärät pitää saada sopimaan mattoon ja kudettakin on yleensä ollut aina rajallisesti siinä vaiheessa jäljellä. Tämän maton kanssa ei sitten onneksi tarvinnut tuskailla. Tein ainoastaan yhden kierroksen piilosilmukoita lopuksia ja kiinnitin tupsut kulmiin.
Matto oli samalla KYH-työ numero 20. Kovin kaksisesti miulla ei kyllä sen haasteen kanssa mene ja en todennäköisesti tule saamaan kaikkia 22 työtä valmiiksi :(. Tosin tiesinkin sen jo projekteja aloittaessani, koska pistin muun muassa miulle haastavan projektin alulle, eli tämän ihanan islantilaisen villatakin. Olisi pitänyt aloittaa vain pieniä projekteja, joihin on valmiit ohjeet, mutta mieluumminhan sitä tekee käsitöitä, jotka juuri sillä hetkellä kiinnostaa ja joiden tekemisestä nauttii.
Tässä vielä muutama kuva matosta. Omaan kotiin matto ei oikein tällä hetkellä lattialle passaa eikä ole tilaakaan, joten laitoin sen tilapäisesti sohvaa koristamaan. Ja siinäpä matto ihan hyvin näyttää viihtyvänkin, koska mustien reunusten takia se kaipaa vaaleaa taustaa ainakin oman silmäni mukaan.
Kuteenjämistä tuli mieleen tehdä pieni koriste uuden säilytyskorin kahvaan ja tämähän kävisi myös persoonalliseksi verhonpidikkeeksi.
Maton lisäksi on valmistunut pieni peitto, joka on virkattu Novitan Hanko-langasta ja on täällä kuvissa jo vilahdellutkin. Tämä peitto sai alkunsa eräänä pimeänä tammikuun iltana, jolloin yritin vältellä kokeiden korjauspinoja ja kaipasin kovasti aurinkoa. Kuten sanontakin taitaa mennä, niin joinain päivinä täytyy vaan itse luoda oma aurinkonsa ja silloin tälle oli todellakin tarvetta. Nimesinkin peiton mielessäni Auringon kukaksi. Hanko-lanka on kyllä hieman paksu tähän tarkoitukseen, vaikka teinkin peiton koukulla nro 6, mutta kuten taisin aiemminkin kirjoitella niin jotenkin tämä Hanko-lanka on vaan ollut miulle mieluinen rouheutensa takia. Ja tämä peitto onkin enemmän tehty oman silmän iloksi kuin käyttöön :). Peiton kummassakin päässä on siis viiden kukan rivi. Keskiosan kuvio on puolestaan näistä ranteenlämmittimistä otettu. Itse kukista olisi tullut siistimmät, jos olisin tehnyt ne hieman toisella tavalla, mutta tälläiset niistä tuli silloin tammikuussa ja hyvä näin.
Tämä oli myös siinä mielessä mukava työ, että mitään kummempia suunnitelmia ei ollut vaan peitto syntyi matkan varrella. Tähän on ollut joutohetkinä aina helppo tarttua, kun ei ole ollut mitään etukäteisvisiota, josta olisi yrittänyt pitää kiinni.
Ulkona on melkein syysmyrsky, joten nyt onkin mukava tarttua islantilaisen villatakin alkuun ja seurata uutisista joko se kuninkaallinen vauva pian syntyy.
Ja Annalle lämmin tervetulotoivotus, kiva kun olet löytänyt tänne :). Mukavaa viikkoa toivotellen ja lämpimän sään paluuta odotellen,
Pirjo
Inte en enda sommar går utan ny virkad matta...Det är nämligen fjärde år i rad att jag virkar en ny matta. Idéen i den här mattan är tofsar i varje hörn och det är en idé som jag själv var speciellt glad för. Annars skulle mattan ha fått ett annorlunda mönster om jag hade haft mer svart trikå, men nu blev den sådan här. Jag tänker ännu fortsätta mattan med vit trikå om jag ännu råkar hitta samma färg. Jag har också virkat en ny pläd som jag började en mörk januarikväll då jag längtade efter solen. Vissa dagar måste man ju själv skapa sin egen solsken och den dagen var nog sådan. Mönstret finns här för den vita delen av pläden.