Suloisia unia...

... keväisissä väreissä. Satuin Pinterestin kautta löytämään blogin nimeltä Rose hip, jonka emäntä myy aivan ihania tyynynpäällisiä virkattuine pitsireunoineen Etsyssä. Tätä nostalgista ideaa oli pakko kokeilla ja koukkuun jäin. Tein päällisistä pitkiä (sen mukaan mihin varastossa olevat kankaat riitti), koska tykkään pitsin pääsevän paremmin oikeuksiinsa pitkässä tyynyliinassa.

Rose hip -blogissa oli ensimmäinen kierros tehty pykäpistoilla, mutta itse tein ensin reiät neulalla kankaaseen ja virkkasin sitten 1,25 mm virkkuukoukulla läpi reiästä ja 4-6 ketjusilmukkaa reikien väliin riippuen tyynynpäällisestä ja langasta. Pykäpistoilla homma kyllä varmaan sujuu sutjakkaammin, kun tällä omalla tekniikallani. Neulana olisi myös hyvä olla pyöreäkärkinen neula, mutta sellaista ei tähän hätään nyt ollut, joten tein reiät ihan tavallisella neulalla.

Pitsit tein omasta päästä ja tässäpä käyttämäni yksinkertaiset virkkausmallit,  jotka kehittelin sopiviksi eri jämälangojen pohjalta. Kuva pitäisi  tarvittaessa saada suuremmaksi klikkaamalla sitä.

Ja lämmin tervetulotoivotus blogin uusille lukijoille!

Oikein mukavaa keväisen viikon jatkoa!

Pirjo

Söta drömmar hoppas jag drömma efter att ha fått färdigt dessa vårliga örngott med virkad spets. Idén har jag tagit från bloggen Rose hip. Solen skiner och det är vår i luften, hoppas att du har det bra!  

Rovaniemen lapaset

Tässäpä alkuvuoden eniten kärsivällisyyttä koetellut projekti eli Eija Haaviston Sata kansanomaista kuviokudinmallia kirjan Rovaniemien lapaset. Nytkin on tosin vasta toinen käpälänlämmitin valmiina, joten jää nähtäväksi valmistuuko sille kaveri vielä näillä lumilla.

Useammalla langalla näitä kokeilin ja tämän mallin lisäksi muitakin malleja, mutta tuntui, että koskaan ei ollut riittävän ohut lanka ja puikot, jotta saisi koko kuvion mahtumaan ja lapasista ei tulisi ihan lapiokokoa. Tutkittuani vastaavia lapasia muissa blogeissa jätin resorin pois, jotta saisin koko kuvion mahtumaan. Leveyssuunnassa otin myös reunasilmukat pois mallista ja teen lapaset 56 silmukalla sekä 2,5 mm puikoilla ohuimmasta villalangasta mitä varastossa oli. Nyt tosin lapanen onkin jo sitten melkein liian kapoinen eli pari silmukkaa olisi hyvin voinut olla lisää :). Yhdistelmä kova villalanka ja ohuet bambupuikot ei myöskään ole taannut kovin mieluisaa neulomiskokemusta ainakaan omissa käsissä, mutta nyt sentään neuloutuvat. Eli ei ole kyllä siistein kirjoneuleeni, mutta tuleepahan taas oppia ja kivat ovat kuitenkin kädessä ja taatusti lämpimät!

Lankana lapasissa on Töting-merkkinen villalanka Färsaarilta. Työmatkalta olen näitä villoja tuonut monta vuotta sitten, mutta ovat jääneet neulomatta kun näitä on pitänyt jotenkin säästellä johonkin huippuprojektiin, jota ei sitten koskaan ole tullut keksittyä :). Färsaaret eli suomeksi Lammassaaret ovat tunnettuja villalangastaan, jossa on hyvä vedenpitävyys ilmasto-olojen takia samoin kuin neulomisperinteestään. Käsittääkseni neulominen on tullut Pohjoismaihin juuri Färsaarten kautta joskus 1500-luvulla. Mitä tulee tähän lankojen marinoimiseen niin tämä on omalla kohdalla muutenkin tyypillistä, että ostan jotain mieluista/harvinaisempaa/kalliimpaa ja sitten en meinaa raaskia käyttää ja nauttia ostoksestani (koskee myös mm. astioita) :).

Kaiken värikylläisen virkkailun jälkeen silmä myös lepää luonnollisemmissa ruskean ja vihreän sävyissä. Ensi talvena voisikin sitten ottaa haasteeksi nämä Taalainmaan hevosilla varustetut lapaset (Dala-Selbuvotter), kun nämä tämän projektin koettelemukset on autuaasti unohdettu.

Ja Riitalle lämmin tervetulotoivotus blogia seuraamaan!

Mukavaa loppuviikkoa! / Ha det så gott!

Pirjo

Det här projektet, traditionella Rovaniemi-vantar från Eija Haavistos bok "Sata kansanomaista kuviokudinmallia"  har varit den största utmaningen under de första månaderna av året. Nu har jag äntligen kommit så långt att den första vanten är färdig. Dessa har jag stickat med stickor nr 2,5 för att få hela mönstret med i vantarna. Som garn har jag den här gången Töting från Färöarna.