Norsk Trikotasjemuseum - Norjan tekstiiliteollisuuden museo

Kävin heinäkuussa lomailemassa Bergenissä Norjassa. Tuntui siltä, että tänä kesänä on päästävä ihailemaan vuoria ja olin myös pitkään haaveillut vuonoristeilystä ja junamatkasta Oslosta Bergeniin, jota sanotaan yhdeksi maailman kauneimmista. Eipä ole kyllä siihen väittämään vastaansanomista, hienot ja vaihtelevat olivat maisemat junan käydessä vajaassa 1300 metrissä, vaikka eipä ole omissa junamatkakokemuksissa montaa vertailukohtaakaan. Sää oli suurimman osan matkasta samanlainen kuin mitä viime päivinä Suomessa eli kylmä ja sateinen, mutta eipä sää maisemia rumentanut ja pilvien leijaillessa alhaalla ne toivat dramaattiseen luontoon vielä oman vivahteensa.

Yksi sateisten päivien vierailukohteeni oli Salhusissa sijaitseva Trikotasjemuseum eli The Norwegian knitting industry museum. Tämä tekstiilitehdas perustettiin vuonna 1859 ja se oli tunnettu mm. sotien jälkeen laadukkaista Krone Maco alusvaatteistaan. Tehtaalla tehtiin tuotteet langan kehräämisestä lähtien. Sana trikotasje tarkoittaakin neulosta, neulottua kangasta. Tuotanto lopetettiin kannattamattomana vuonna 1989, kuten monelle yritykselle kävi Suomessakin, mutta onneksi tehdas sai uuden elämän museona. Tiedä onko vastaavanlaisia museoita missä muualla päin ja sijaintikin on kaunis vuonon rannalla, joten tänne kannattaa omasta mielestäni poiketa, jos Bergenissä vierailee. Tosin tehtaan alkuperäiset koneet oli oppaan mukaan heitetty vuonoon tehtaan lopetellessa toimintaansa (!), joten nykyiset museokoneet ovat muualta Norjasta tuotuja. Yllä kuvissa muutama kaunis esimerkki vanhoista koneista. Kuten oppaamme totesi, mitä vanhempi kone, sitä kauniimpi metallisine ja puisine yksityiskohtineen. Eipä ole siihenkään vastaansanomista.

Jos ovat vanhat koneet kauniita niin, niin oli itse rakennuskin. Onhan näissä vanhoissa tehdasrakennuksissa valkoisine poikkipuineen ja puisine lattioineen ihan oma tunnelmansa. Ennen museovisiittiä kannatti katsoa puolen tunnin filmi tehtaan historiasta ja arjesta, jolloin vierailu tehdassaleissa sai ihan oman perspektiivinsä, kun oli kuunnellut ja katsellut entisten työntekijöiden muisteluita. 

Museon koneet pidetään edelleen kunnossa toiminnassa ja kierroksella opas kertoi työvaiheista karstaamisesta neuleiden valmistukseen ja näytti samalla miten mm. neuloskoneet toimivat ja lankaa kerrattiin. Viimeisenä kohteena oli ompelimo, jonka kaavoja on yllä rekillä roikkumassa. Museolla valmistetaan vielä oman museopuodin tarpeisiin neuletuotteita ja kerrataan villalankoja. Muutama vyyhti villalankaa lähtikin sieltä myös kotiin mukaan. Museolla on myös erityisiä päiviä, jolloin vanhat työntekijät tulevat entiselle työpaikalleen "töihin" ja museovierailijat voivat tällöin käydä kyselemässä heiltä heidän työstään ja työprosesseista.

Eloa museoon tuovat myös ohjelmalliset neulekahvilat, ja katselin museon nettisivuilta, että syksyn ohjelmassa on mm. neulomisesta koko kroppaa apuna käyttäen erään norjalaisen neuletaiteilijan johdolla ja tulossa on myös oma uusi neulemallisto. Menisihän sitä, jos Bergenin lähistöllä asustelisi.

  

Museossa on myös mukava kahvila, jossa voi nauttia museossa leivottuja kakkuja tai vohvelit kierroksen päätteeksi. Täältä tuli poistuttua leveä hymy huulilla ja tämä on varmasti myös mukava koko perheen kohde. Itse olin ainakin kovin kiitollinen, että oli mahdollisuus täällä vierailla.

 
Pirjo